Lapsiperheiden tukeminen on sijoitus tulevaisuuteen

Syntyvyys on laskenut Suomessa jo kahdeksan perättäistä vuotta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan sama kehitys jatkuu ja aiheuttaa sen, että niin sanottu huoltosuhde Suomessa heikkenee. Eli nuorten ja työikäisten osuus laskee, kun taas ikääntyneiden kasvaa. Suuri määrä huollettavia – työelämän ulkopuolella olevia – on haaste yhteiskunnan rahoittamisen kannalta.


Lapsen ja koko perheen etu on, että perheessä saadaan itse joustavasti valita kuka ja miten lasta hoidetaan.

Pitkäjänteisellä ja joustavalla perhepolitiikalla on olennainen rooli siinä, päättävätkö ihmiset hankkia lapsia. Väestöliiton perhebarometrissa on todettu, että lastenhankinnan mahdollistamiseksi suomalaiset ovat toivoneet eniten työn joustoja. Perhevapaauudistuksesta on puhuttu laajasti erityisesti viime vuoden aikana. Nykyinen perhevapaamalli kaipaakin jo kipeästi uudistamista, sillä se ei mahdollista perheiden omaa, tasapuolista valintaa lasten hoidosta.

PERHEVAPAAUUDISTUS on suuri ja kauaskantoinen uudistus. Perhepolitiikan tärkeimpänä huomion kohteena pitää olla lapsi ja hänen vanhempansa. Lapsen ja koko perheen etu on, että perheessä saadaan itse joustavasti valita kuka ja miten lasta hoidetaan.

Uudistuksen tavoitteena tulee olla ennen kaikkea tukea perheen arkea, jaksamista ja hyvinvointia. Suomesta on tehtävä maailma lapsiystävällisin maa, joka ymmärtää erilaisten perheiden tarpeet.

PIENTEN LASTEN VANHEMPIEN OSA-AIKATYÖTÄ TULEE TUKEA perhevapaauudistuksessa ja tätä on esittänyt myös Keskusta omassa mallissaan. Monissa perheissä juuri osa-aikatyö olisi hyvä vaihtoehto työn ja perhe-elämän yhdistämisessä. Osa-aikatyötä tekemällä vanhemmuuden ja uran yhdistäminen olisi mahdollista yhä useammalle. Siitä hyötyisi niin perheet, kansantalous kuin tasa-arvokin.

LAPSIPERHEIDEN ARJESSA JAKSAMISEN TUKEMINEN on parasta ongelmien ennaltaehkäisyä. Perinteinen lapsiperheiden kotipalvelu on tekemässä paluuta suomalaisiin perheisiin ja juuri tällaista ennalta-ehkäisevää apua kaivataan. Tarvitaan tahtoa, euroja, perehtymistä sekä arvojen ja yhteiskunnallisten reunaehtojen punnintaa.

Hyvä lapsi- ja perhepolitiikka on paljon muutakin kuin etuuspäivien siirtelyä tasa-arvohengessä vanhemmalta toiselle. Parhaimmillaan se on nykyisten ja tulevien vanhempien luottamusta lisäävää, joustavia valintoja tukevaa perhelähtöistä päätöksentekoa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.